eli Metsästyskoirien jäljestämiskoe. Tarkoituksena on selvittää koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkiä.
Tähän kokeeseen voivat osallistua Suomen Kennelliittoon rekisteröidyt metsästyskoirat.
Koiralla tulee olla myös voimassaolevat rokotukset, koiran tulee olla terve ja pitää olla näyttelypalkinto.
Avoimeen luokkaan voi osallistua koira ilman näyttelypalkintoa, kunhan on täyttänyt 9 kk.
Koeluokkia on kaksi: avoinluokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kun on avoimessa luokassa saavuttanut kaksi
ensimmäistä palkintoa siirrytään voittajaluokkaan. Tämän jälkeen ei voi enään kilpailla avoimessaluokassa.
Tässä kokeessa koira voi saavuttaa Jäljestämisvalion (FIN JVA) arvon.
Mitä MEJÄ on?
Välineet joita tarvitaan jäljen tekemiseen:
AVO Jäljen tekeminen:

Sieni kostutetaan ensin vedellä (liotetaan yön yli). Naru sidotaan sieneen.
Merkitään reitti (esim sinisellä nauhalla) valitulle lähtöpaikalle. Lähtöpaikalta rikotaan pintaa noin 30cm * 30cm alueelta. Sieni laitetaan rikottuun kohtaan ja kaadetaan sienen päälle 1/3 verestä, sekä kaadetaan verta vähän lähtöpaikalle, sientä on hyvä vähän käännellä. Lähtöpaikka merkitään esim. kahdella eri värisellä nauhalla.
Vedetään sientä ensimmäiselle kulmalle. Reitti merkitään nauhoin. Kulmassa potkitaan pinta rikki, tämä paikka on makaus. Sieni laitetaan rikotulle alueelle ja lisätään puolet jäljellä olevasta verestä ja vähän verta myös maahan. Kulmat merkitään kahdella eri värisellä nauhalla.
Jatketaan sienen vetoa toiselle kulmalle. Taas merkitään reitti nauhoin. Kulmassa potkitaan maata rikki, laitetaan sieni rikotulle alueelle ja lisätään sieneen loppu veri niin, että makuulle menee hieman verta.
Sieni vedetään kaadolle, jossa taas potkitaan pinta rikki (makaus). Rikotulle alueelle puristetaan sienestä verta. Kaadolta merkitään poistumisreitti. Tätä reittiä apuna käyttäen viedään kaadolle "saalis" seuraavana päivänä.
Aikaa jäljen teon ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia
Koiran laukauksensieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä esim. Puuhun. Omistaja seisoo n. 10 m. päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla n. 25 m päässä koirasta. Jos koira pelkää laukausta koe keskeytetään.
Ennen kokeeseen menoa voi myös harjoitella laukauksen sietoa. Paukkuaran koiran kanssa ei kokeeseen kannata mennä.
Aluksi tehtävä jälki on lyhyt (10-50 metriä), eikä sen tarvitse alkuun olla avoimen luokan jäljen muotoinen. Jäljen pituutta ja jäljen ikää lisätään vähitellen. Koiraa ei voi pakottaa jäljestämään, vaan sitä pitää alussa kehua ja kannustaa.
Alkuun koiralle voidaan näyttää missä jälki kulkee. Jäljelle kannattaa antaa oma käskysana, esim. jälki. Jos koira poikkeaa jäljeltä (muita hajuja haistelemaan) palautetaan se jäljelle ja kehutaan ja kannustetaan jäljen tutkimiseen. Koiran työskentelyä ei kuitenkaan kannata häiritä liialla kehumisella ja käskemisellä.
Kaadolle kannattaa varata alkuun jokin todella hyvä makupala, lelu, tms. Kaato kannattaa kuljettaa paikalle muovipussissa, näin haju ei leviä ympäristöön. Myös sienen, jolla jälki on vedetty voi jättää kaadoksi.
Muuta huomioitavaa:
Lisää tietoa MEJÄ:stä löytyy Suomen Noutajakoira ry:n sivuilta: http://www.noutajat.com/
Lähteenä käytetty Pirkanmaan Nuuskujen "kurssimateriaalia"
Oma kokemus ensimmäisestä jäljestä:
Me teimme esimmäiset jäljet Pirkanmaan Noutajakoirayhdistyksen opastuksella
Teimme jäljet 5.5.2003 Pirkkalan metsiin. Samalla saimme hyvän opastuksen MEJÄ:n saloihin sekä kompassin ja kartan käyttöön.
Jokaiselle mukana olevalle koiralle vedettiin 150 metrin jälki.
6.5.2003 kävimme vesisateessa koirien kanssa jäljet läpi. Olin aivan varma, että Roope jää jonkun puun alle istuskelemaan, kun metsässä oli märkää ja vettä satoi, mutta toisin kävi.
Roope nuuski lähtöpaikkaa tarkasti ja pienellä ohjauksella lähti jäljen suuntan. Nuuski tarkkaan maata ja välillä poikkesi reitiltä, löysi kuitenkin ohjauksella jäljen uudelleen. Välillä Roope merkkasi jälkeä nostamalla koipea!
Ensimmäinen jälki oli vähän liian pitkä. Roope ei jaksanut ihan loppuun asti olla niin kovin innostunut. Kuitenkin Roope oli ihan innoissaan tästä puuhasta.
Harjoittelemme seuraavaksi vähän lyhyemmällä jäljellä.
Kaikkea sitä ihminen tekeekin...
Ihmisistä voi olla todella hassun näköistä, kun vetää metsässä perässään veristä sientä!
